what i am supposed to do when the best part of me was you?
tuo lause pomppasi jostain silmilleni ja minä jähmetyin
tunsin kuinka tuttu kipu viilsi rintakehässä
minä rakastan rakastan rakastan sinua ja sinun kaikkia virheitäsi
mutta elämä ei mene niin kuin elokuvissa tai kirjoissa vaikka pieni osa minua kuiskii että älä luovuta
mutta entä jos mikään ei enää palaa entiselleen
entä jos entinen on entistä, mennyttä, loppunutta
mitä minä sitten teen jos
sinä et haluakkaan säilyttää minua, vanhaa ja tuttua ja kulunuttakin
vaan haluatkin kaiken uutena
ja minä en olekaan enää tavoittelemisen arvoinen vaan pelkkä virhe menneisyydestä
ja minä haalistun sinusta, heikkenen, painun haamuksi taka-alalle
sillä eihän kukaan halua muistaa virheitään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti