sunnuntai 3. elokuuta 2014

kaikki oli sinulle aina tärkeämpää
muistatko
sinä menit jos siltä tuntui
mutta et palannut vaika sinun olisi pitänyt
isä


minä muistan että olin sinun pikkutyttösi
minä muistan kuinka joskus, harvoina hetkinä sinun isällinen äänesi kutsui minua sohvalta
sanoi "tule isän kainaloon"
ja siihen minä kömmin ja kaikki oli hyvin
hetken 
siinä pienen tytön pienessä maailmassa
olin turvassa

mutta ne hetket hupenivat
katosivat
viimeisetkin kipinät siitä mitä sinussa oli vielä itsestäsi jäljellä
sammuivat hiipuen ja jäljelle jäi vain kova ja kylmä ääni
vieras ääni
jota minä vihasin


etkä sinä tajua isä
miltä sinun pikku tytöstäsi tuntui
kun käsiesi turvapaikasta
tuli ase jolta piti parhaansa mukaan suojella äitiä

etkä sinä tajua että kun minusta tuli kilpi vanhempieni väliin
kilpi joka otti vastaan kovien sanojen iskut
ja kylmät katseet 
minä murruin sisältä
ollakseni kilpenä vahva

ja kaiken vihaamisen takana
kaikkien tuskan kyyneleiden seasta
pieni tyttö minussa huutaa
minulla on sinua ikävä
isä

2 kommenttia:

  1. tää sai mut itkemään. apua, tässä tekstissä on ihan valtava tuska sisällä, oot saanu tähän tunteen niin hyvin. ihan älyttömän kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tätä kirjoittaessa myös mä itkin, joten ilmeisesti oon onnistunut edes jotenkin pukemaan sen sanoiksi. kiitos <3

      Poista